Pohjanmaalle keskittynyt
Suomalainen turkiselinkeino on nykyisin voimakkaasti keskittynyt Pohjanmaalle, missä sillä on hyvät toimintaedellytykset.

TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT:

Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli noin 800 liiton jäsentilaa, joilla oli n. 900 kasvatuspaikkaa. Tuotannon ydinaluetta ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä ruotsinkielinen Pohjanmaa, missä sijaitsee yhteensä 95 prosenttia tiloista. Tämän lisäksi turkistiloja on eri puolella Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomea.

Turkistilojen määrä on laskenut ja tuotanto keskittynyt vuosikymmenten kuluessa. Suuntaus on sama kuin muilla tuotantoeläinaloilla: tilojen lukumäärä on laskenut, mutta tilakoko kasvanut.

Enimmillään turkistiloja oli Suomessa 1980-luvulla, yli 5 000 tilaa. Tuolloin huomattava osa tuottajista oli sivutoimisia. Nykyään valtaosa turkiseläinkasvattajista on päätoimisia yrittäjiä, joiden menestyminen alalla edellyttää työlle omistautumista ja ammattitaitoa.

Keskittymisen ansiosta elinkeinolla on käytettävissään sen tarpeisiin erikoistuneiden palvelun tarjoajien verkosto.

Turkiseläinten rehun valmistus alueellisissa rehukeittiöissä on taloudellista: määrät ovat suuret ja kuljetusmatkat lyhyet. Nahkontakeskukset koneineen helpottavat raskasta ja työvaltaista tuotantovaihetta. Koneita, laitteita ja työvälineitä on saatavissa oman alan paikallisesta liikkeestä. Neuvonta- ja konsulttipalvelujen tarjoajat ovat laajan asiakaskunnan kysynnän ansiosta osaavia ja tehokkaita.

Turkistulojen aluetaloudellinen merkitys painottuu Pohjanmaalle

Turkiselinkeinon verot ja maksut yhteiskunnalle olivat 162M€ vuonna 2016, josta Pohjanmaan neljään maakuntaan 155M€. Kunnallisverokertymä oli 37M€. Yksin Uusikaarlepyyssä turkismyynnin arvo oli lähes 27M€.

Usein kysyttyjä kysymyksiä turkistarhauksesta