Pohjanmaalle keskittynyt
Suomalainen turkiselinkeino on nykyisin voimakkaasti keskittynyt Pohjanmaalle, missä sillä on hyvät toimintaedellytykset.

TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT:

Suomessa on runsaat 900 turkistilaa. Tuotannon ydinaluetta ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä ruotsinkielinen Pohjanmaa, missä sijaistee yhteensä yli 95 prosenttia tiloista. Tämän lisäksi yksittäisiä turkistiloja on eri puolella Etelä- ja Itä-Suomea.

Turkistilojen määrä on laskenut ja tuotanto keskittynyt vuosikymmenten kuluessa. Suuntaus on sama kuin muilla kotieläinaloilla: tilojen lukumäärä on laskenut, mutta tilakoko kasvanut.

Enimmillään turkistiloja oli Suomessa 1980-luvulla, yli 5.000 tilaa. Tuolloin huomattava osa tuottajista oli sivutoimisia. Nykyään valtaosa turkiseläinkasvattajista on päätoimisia yrittäjiä, joiden menestyminen alalla edellyttää työlle omistautumista ja ammattitaitoa.

Keskittymisen ansiosta elinkeinolla on käytettävissään sen tarpeisiin erikoistuneiden palvelun tarjoajien verkosto.

Turkiseläinten rehun valmistus alueellisissa rehukeittiöissä on taloudellista: määrät ovat suuret ja kuljetusmatkat lyhyet. Nahkontakeskukset koneineen helpottavat raskasta ja työvaltaista tuotantovaihetta. Koneita, laitteita ja työvälineitä on saatavissa oman alan paikallisesta liikkeestä. Neuvonta- ja konsulttipalvelujen tarjoajat ovat laajan asiakaskunnan kysynnän ansiosta osaavia ja tehokkaita.

Kuvagalleria: 

Turkistulojen aluetaloudellinen merkitys painottuu Pohjanmaalle

Vaikka turkiselinkeinon myötä syntyvät verotulot ovat koko maan mittakaavassa pieniä, on niiden aluetaloudellinen merkitys sitä suurempi.

Esimerkiksi Uudessakaarlepyyssä noin joka seitsemäs veroeuro tuli turkistuotannosta vuonna 2014 (huippuvuonna 2013 jopa joka viides veroeuro).

Myös muissa tarkastelluista kymmenestä kunnasta turkiselinkeinon tuottamat verot muodostivat 4–9 % kunnan kaikista verotuloista.

Usein kysyttyjä kysymyksiä turkistarhauksesta