Otsikko 

Tehoa turkislannan hyödyntämiseen (Turkisteho)

Tiivistelmä 

Euroopan Unionin, Juha Sipilän hallitusohjelman, Maaseudun kehittämisohjelman ja lukuisten alueellisten toimenpideohjelmien yhteiseksi tavoitteeksi on noussut kiertotalous, resurssitehokkuus ja erityisesti ravinteiden kestävä kierrätys. Kotieläintuotannossa muodostuvan lannan arvo on tavoitteiden myötä noussut ja ratkaisuja sen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi haetaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Toimivat ratkaisut voivatkin päätyä myös vientiin.

Turkiseläinten lanta on ravinnerikasta, mutta sen hyödyntäminen nykyisellään haastavaa. Suomen turkislannasta pääosa muodostuu Pohjanmaan alueella, jossa on muutenkin lantaravinteiden ylitarjontaa ja korkeat peltomaan fosforipitoisuudet. Turkislannan nykyisessä käsittelyketjussa lanta kerätään harvakseltaan varjotalojen alta, varastoidaan tai kompostoidaan, levitetään peltoon ja mullataan pitkällä viiveellä. Ketju on lannan kannattavan ja resurssitehokkaan hyötykäytön sekä ympäristön kannalta monella tapaa tehoton. Lanta tulisikin saada muotoon, joka voidaan kuljettaa ylitarjonnan alueelta sinne, missä sitä tarvitaan.

Turkislannan käsittelyyn tulisi näin ollen kehittää vaihtoehtoisia konsepteja nykyisen kompostointiratkaisun rinnalle tai jopa tilalle. Konsepteja voi olla erilaisia, eri tapauksiin (paikalliset ja alueelliset olosuhteet), tarkoituksiin (lopputuotteet eri käyttöihin) ja mittakaavoihin (tarhakohtainen, tarhojen yhteinen, alueellinen) soveltuvina. Niitä kaikkia yhdistävänä tekijänä on kuitenkin oltava kestävien ravinnekiertojen maksimointi. Käsittelyssä muodostuvien lopputuotteiden on tällöin oltava käyttökelpoisia käyttökohteissaan, fosforin kuljetettavassa muodossa, typpitappiot minimoitu, käsittelyn tekninen toimivuus varmistettu ja kokonaiskonseptin taloudellinen kestävyys varmistettu. Samalla voidaan prosessista riippuen myös tuottaa uusiutuvaa energiaa. Vaihtoehtoiset käsittelykonseptit voivat myös aiheuttaa muutoksia sekä tarhalla tehtävissä toimissa (esim. lannan tiheämpi keruu, kuivituksen käytön muutokset) että lannan prosessoinnissa (kompostoinnin sijaan jokin muu teknologia).

Tässä hankkeessa kehitetään vaihtoehtoisia lannankäsittelykonsepteja turkislannan hyödyntämisen tehostamiseksi ja sen sisältämien ravinteiden kuljettamiseksi sinne, missä niitä tarvitaan. Täsmällisemmin:

  • valittujen konseptien käytännön toteutus testataan, tekninen toimivuus ja lopputuotteiden käyttökelpoisuus varmistetaan ja toimien kehitystarpeet tunnistetaan;
  • konsepteille luodaan kokonaiskäsittelyketjut toimintaohjeineen alkaen toimista tarhalla ja päättyen lopputuotteiden hyödyntämiseen kokonaisuuden optimoimiseksi;
  • konseptien kokonaisvaikutukset turkislannan hyödyntämisen taloudelliseen kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin arvioidaan niiden heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamiseksi ja mahdollisimman kestävien käytäntöjen luomiseksi.

Hankkeen lopputuloksena syntyy suoraan käyttöönotettavat, monistettavat kokonaisratkaisut turkislannan hyödyntämiseksi nykyistä kestävämmin ja tehokkaammin. Hanke toteutetaan Maaseuturahaston rahoituksella.

Vastuuorganisaatio 
Luonnonvarakeskus Luke, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry, Suomen ympäristökeskus SYKE
Vastuuhenkilö 
Hannu Kärjä, Juha Grönroos, Peura, Jussi, Sari Luostarinen

Luokittelutiedot

Hankkeen alkamisvuosi 
2016
Hankkeen päättymisvuosi 
2019
Tutkimusala 
Eläintenhoito, ympäristö, rakennukset ja tekniikka
Rahoittajat 
Maaseuturahasto
Avainsanat 
lannan hyötykäyttö
gödsel
mink
blåräv

Google scholar