Ruokinta kasvun mukaan
Ravinto vaikuttaa turkiseläimen hyvinvointiin, nahkan laatuun ja pentutulokseen. Rehun laatu, saatavuus ja hinta ovat turkistuotannon kriittisiä menestystekijöitä.

TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT:

Turkiseläin tarvitsee kasvaakseen samoja ravinteita kuin ihminen. Ravitseva rehu sisältää eläimen kasvu- ja kehityskauden mukaan kulloinkin tarpeellisen määrän lihaa, kalaa, viljaa, valkuaista, rasvoja ja vettä. Löysä rehu on hyvin vesipitoista; turkiseläin saakin osa tarvitsemastaan nesteestä ravinnon mukana.

Tilan rutiineista riippuen eläimet ruokitaan kerran tai kahdesti päivässä. Rehun jakeluun käytetään säiliöllä varustettua trukkia. Annoskoko on tarkkaan laskettu, mutta siitä voidaan eläimen ruokahalun vaihdellessa poiketa. Yksilöllinen ruokinnan ansiosta eläimet eivät liho, eikä rehua mene hukkaan.

Valtaosa turkistiloista tilaa rehun sen valmistukseen erikoistuneesta rehukeittiöstä, joka toimittaa rehun tilalle säiliöautolla päivittäin.

Rehun osuus turkiseläinten tuotantokustannuksista on noin 60 prosenttia.

Turkiselinkeino käyttää vuosittain rehua noin 420 miljoonaa kiloa. Vuonna 2013 turkiseläinten ravinnoksi päätyi 165 miljoonaa kiloa teurassivutuotteita, 110 miljoonaa kiloa kalaa ja kalasivutuotteita sekä 70 miljoonaa kiloa viljaa.

Sivutuotteiden käyttö vaikuttaa myönteisesti ympäristöön. Roskakalan pyytäminen turkiseläinten ravinnoksi puhdistaa Itämerestä typpeä elinkeinon typpipäästöjä enemmän.

Kuvagalleria: 

Ympäristövaikutuksia

Turkiselinkeino käyttää vuosittain rehua noin 420 miljoonaa kiloa.

Vuonna 2013 turkiseläinten ravinnoksi päätyi 165 miljoonaa kiloa teurassivutuotteita, 110 miljoonaa kiloa kalaa ja kalasivutuotteita sekä 70 miljoonaa kiloa viljaa. 

Sivutuotteiden käyttö vaikuttaa myönteisesti ympäristöön. Roskakalan pyytäminen turkiseläinten ravinnoksi puhdistaa Itämerestä typpeä elinkeinon typpipäästöjä enemmän.

Usein kysyttyjä kysymyksiä turkistarhauksesta