DNV - ISO 9001 Quality System Certification

Turkislanta ja biohiili ravinnerikkaan kasvatuslaatikon pääraaka-aineina

27.6.2017
Turkiselinkeino panostaa ravinnekiertoon liittyvien innovaatioiden kehittämiseen. Luonnonvarakeskuksen, Kalajoen kaupungin ja turkiselinkeinon yhteistyössä turkislannasta on päästy kehittämään bioarvolantaa, jonka keskeinen raaka-aine biohiili toimii turkistiloilla päästöjen ja hajujen vähentäjänä sekä lannan arvon kohottajana. Bioarvolannasta kehitetyn kasvatuslaatikon tuotekehitys on loppusuoralla: tavoitteena on, että ensimmäiset kasvatuslaatikot saataisiin myyntiin ensi keväänä.

Hyvän kasvun edellytykset löytyvät käytännöllisestä kasvatuslaatikosta

Bioarvolannasta kehitetty ravinnepitoinen kasvualusta koostuu kompostoidusta turkislannasta, biohiilestä ja turpeesta. Kompostointiprosessiin lisätään lehtipuiden puuhaketta, joka seulotaan pois valmiista seoksesta, silti seokseen saattaa jäädä pieniä puunpaloja.

”Kasvatusalustan biohiili sitoo kosteutta, joten kasteluväli on pidempi kuin muilla kasvualustoilla. Tähän mennessä yksi kastelukerta viikossa on vastannut hyvin kasvien vedentarpeeseen. Verrattuna perinteiseen kukkaruukkuun kasvatuslaatikko on kertakäyttöinen alusta, jonka voi käytön jälkeen joko kompostoida tai polttaa, eikä talveksi tarvita säilytystilaa tyhjille kukka- tai parvekeastioille”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Hellstedt.

Ravinnekierto Itämerestä turkistilojen kautta kompostiin ja parvekkeelle

Turkiselinkeinon ravinnekierto lähtee Itämerestä, jonka fosforipitoisia kaloja syötetään turkiseläimille rehuna. Eläinten uloste kertyy varjotalojen alle ja siirretään sieltä lantavarastoon säännöllisin väliajoin. Tuoretta lantaa ei kuitenkaan voida ottaa heti käyttöön, vaan se pitää ensin kypsyttää kompostissa. Kypsytysprosessi on kaksivaiheinen. Ensin lantaa alkukompostoidaan suljetussa prosessissa 14 vuorokautta ja tämän jälkeen lanta siirretään jälkikypsytykseen, joka kestää 9–12 kuukautta.

”Lannan kompostointijakson jälkeen kompostiin sekoitetaan biohiiltä ja turvetta kasveille sopivan seossuhteen optimoimiseksi. Tämän jälkeen seos pakataan kuluttajapakkauksiin, joihin voi istuttaa niin hyötykasveja kuin koristekasvejakin. Osa seoksesta tullaan pakkaamaan ammatilliseen käyttöön, lähinnä kasvihuoneille sopivaan muotoon”, Hellstedt kertoo.