Turkiselinkeinon sivutuotteena syntyvä fosfori on merkittävä osa Suomen alkuainevarantoa
Fosfori on tärkeä ravinne, sillä ilman fosforia kasvit eivät kasva. Muut ravinteet eivät pysty korvaamaan fosforia, joka mahdollistaa kasvin aineenvaihdunnan. Uusia fosforin lähteitä maatalouden käyttöön kartoitetaan aktiivisesti, sillä kallioperässä esiintyvä fosfori ei ole uusiutuvaa ja rajujen arvioiden mukaan louhittava fosfori loppuu maapallolta 50 vuoden sisällä – nopeammin kuin öljy.
”Kun louhittava fosfori niukkenee, sen hinta nousee louhintakustannusten kasvun myötä. Vastaavasti synteettinen typpi sidotaan ilmasta suurella määrällä fossiilista energiaa ja typen näin hinta nousee öljyn ja maakaasun hinnan muuttuessa”, taustoittaa professori Kari Tiilikkala.
Turkiselinkeino on osa kiertotaloutta
Turkiselinkeinon tuottamat fosforivarat syntyvät turkiseläinten rehun raaka-aineena käytettävistä Itämeren kaloista, kuten silakoista, jotka ovat hyvin fosforipitoisia. Tekemällä Itämeren kaloista turkiseläinten rehua, saadaan niissä oleva fosfori siirrettyä pois merestä, jolloin Itämeren ravinnekuorma kevenee. Turkiseläinten fosforipitoisesta rehusta syntyy turkistiloilla lantaa, joka jatkojalostetaan lannoitteeksi.
Ravinnerikas kasvualusta takaa hyvän kasvun
Kasvien lannoittaminen ei ole yksinkertaista. Kasvien lisäksi on tunnettava myös kasvia varten käytettävä lannoite.
”Turkiseläinten lannasta valmistetulla kompostoidulla lannoitteella voidaan viljellä lähestulkoon mitä tahansa. Olennaista on kehittää kasvualustoja, joissa ravinteet ovat kunkin kasvilajin vaatimassa suhteessa”, Tiilikkala tarkentaa lannan käyttötarkoitusta.
Marraskuussa 2017 aloitettavat viljelykokeet viitoittavat tietä keväällä 2018 Kalajoelle perustettavaa yritystä varten. Yrityksen tarkoituksena on tuottaa valmiita kasvualustoja ja orgaanisia lannoitevalmisteita.
”Luonnonvarakeskuksen viljelykokeet aloitetaan marraskuussa 2017 ja ensimmäiset viralliset tulokset saadaan keväällä 2018. Tähän asti tehtyjen koeviljelyiden perusteella voidaan vain todeta, että muutama Kalajoella toimiva yritys on käyttänyt menestyksellisesti uusia kasvualustoja kasvihuonetuotannossa”, Tiilikkala kertoo.
Ravinteiden kierrätys on osa tulevaisuutta
Professori Tiilikkala uskoo, että tulevaisuudessa ravinteiden kierrätys tulee merkittäväksi osaksi kiertotaloutta ja biohiilen käyttö tulee osaksi hiilen sidontaa kasvualustoissa. Hänen mukaansa kompostoidulla lannalla voi olla tulevaisuudessa merkittävä osuus esimerkiksi erikoisviljelyssä, luomutuotannossa sekä viher- ja kattorakentamisessa. Tiilikkala toivoo, että tulevaisuudessa kierrätysravinteilla saadaan korvattua synteettiset valmisteet laajemminkin.
”Väestön kasvun ja kaupungistumisen myötä lisääntyvän parveke- ja pihaviljelyn yleistyminen tulee tulevaisuudessa lisäämään kierrätysravinteiden käyttöä. Myös hiilineutraalit viljelyjärjestelmät tulevat lisääntymään ja erityisesti suosiota tulee nostamaan biohiilen käyttö kasvualustoissa”, Tiilikkala ennakoi.