ProFur-konsernin vuosikertomuksen 2017 tiivistelmä

Vuoden 2017 alussa Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto - ProFur lähti uudella organisaatiorakenteella liikkeelle, minkä vuoksi ProFur-konsernin tilinpäätös tehtiin ensi kertaa uudella konsernirakenteella. Konsernirakenne yhdisti liiton täysin omistaman tytäryhtiö Fin FurLab Oy Ab:n, tytäryhtiön Saga Furs Oyj:n ja osakkuusyhtiön Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n.

”Runsaan vuoden yhteisen tekemisen jälkeen voi sanoa, että uusi organisaatiorakenne on ollut onnistunut. Mikä tärkeintä, olennaisten palvelujen määrä on lisääntynyt tuottajien eduksi”, toteaa ProFurin toiminnanjohtaja Marja Tiura.

Tuottajat elinkeinon jatkuvuuden ytimessä

Tuottajien fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen hyvinvointi turvaavat elinkeinon jatkuvuuden. ProFur on viime vuonna panostanut tuottajien hyvinvointiin esimerkiksi lukuisten tapahtumien ja koulutustilaisuuksien avulla.

Tilatutkimuksen avulla selvitettiin turkiselinkeinon tuotantokustannuksia ja kulurakennetta. Tulosten mukaan tuotantokustannukset ovat laskussa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tästä huolimatta suurimmalla osalla tiloista kannattavuus ei kuitenkaan yltänyt toivottavaan tulokseen, mikä johtuu yleisestä turkisnahkojen hintatason alhaisuudesta.

Tuotantoeläinten hyvinvointi laadun ja työrauhan takeena

Hyvinvoiva ja terve tuotantoeläin on turkiselinkeinon perusta, sillä vain tällainen eläin tuottaa laadukkaan turkisnahan ja takaa tuottajalle työrauhan.

Viime vuoden yhdeksi eläinten hyvinvointiin liittyväksi pääteemaksi nousivat löysänahkaiset siniketut. ProFurin hallitus nimesi keväällä 2017 erillisen työryhmän pohtimaan toimenpiteitä siniketun kasvatuksen haasteisiin liittyen ja syksyllä 2017 keskustelu muuttui julkiseksi yksittäisiltä kettutiloilta otettujen salakuvien johdosta. Keskustelujen tuloksena työryhmä loi toimenpideohjelman sinikettujen kasvatukseen ja kettukoon rajoittamiseen. 7:n kohdan ohjelma muun muassa kielsi kaiken kaupankäynnin yli 60-koon ketunnahoilla ja siihen sisältyy painoindeksiseurannan (BMI) kehittäminen ja käyttöönotto siniketuille. Kettujen hyvinvointiin liittyi myös Terve kettu -tilakierros, jossa tarkasteltiin eläinten terveystekijöitä ja neuvottiin tuottajia yhteensä 580:lla suomalaisella kettutilalla.

Työtä elinkeinon puolesta ja elintilan turvaamiseksi

Yhteiskunnallisella päätöksenteolla on kauaskantoiset vaikutukset turkiselinkeinon harjoittamiseen. Menestyksemme ja elintilamme ehto on, että äänemme kuuluu paikallisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa. Lisäksi on tärkeää, että suuri yleisö ja vaikuttajat tuntevat kotimaisen turkisekosysteemin ja saadaksemme näkemyksillemme arvostusta.

Veimme vuonna 2017 kansanedustajille ja eduskuntaryhmille elinkeinon viestiä tapaamalla heitä niin eduskunnassa, Vantaan toimitiloissa kuin turkistiloilla. Kesäkuussa 2017 eduskunnan maatalousvaliokunta vieraili turkistilalla.

Uuden eläinten hyvinvointilain valmistelut ovat toistaiseksi kesken. Liiton edustajat ovat olleet mukana tiiviissä yhteistyössä ministeriön ja muiden tahojen kanssa valmistelemassa tulevaa lakiluonnosta. Lausuntokierroksella ollut lakiesitys etenee eduskunnan käsittelyyn tällä tietoa syyskaudella 2018.

Liitto neuvotteli EU:n historiassa ainutlaatuisen poikkeuksen Euroopan komission määrittelemään vieraseläinlajiasetukseen, minkä seurauksena suomensupia saa kasvattaa Suomessa jatkossakin.

Liitto on tukenut turkisten näkyvyyttä kotimaassa sekä vahvistanut turkisten asemaa kaupan alalla. Vuonna 2017 käynnistimme vanhojen turkisten muodistamiseen tähtäävän Vintage-hankkeen, jonka vetäjäksi valittiin liiton edunvalvonnasta ja muodista vastaava Leena Harkimo. Vintage-hanke sai positiivista huomiota muotiasiantuntijoiden ja bloggaajien parissa.

Turkistuotanto osana kiertotaloutta

Liitto allekirjoitti joulukuussa 2017 sitoumuksen Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa Itämeren suojeluun liittyvien tavoitteiden kohdentamiseksi turkiselinkeinoon. Allekirjoitettu sitoumus on merkittävä Itämeren hyvinvoinnin kannalta, sillä turkiseläinten lanta on erittäin fosforipitoista ja on keskeistä, että fosfori saataisiin pois kuormittamasta vesistöjä ja osaksi kiertotaloutta.

Itämeri-sitoumukseen liittyy myös se, että turkiselinkeino poistaa Itämerestä fosforia noin 150 tonnia vuositasolla pyytämällä rehukalaa turkiseläinten rehuksi.

Sitoumuksen myötä turkisala järjestää koulutusta ympäristöasioiden osalta tiiviisti tuottajille ja edistää Itämeren suojelua vesistökuormituksen vähentämiseksi, esimerkiksi Turkisteho- ja Bioarvolantahankkeiden avulla.

Tutkimus takaa turkiselinkeinon kehittymisen, kilpailukyvyn ja menestymisen

Turkistutkimustoiminta jatkui vilkkaana vuoden 2017 aikana ja ProFur osallistui lukuisiin tutkimushankkeisiin. Liitto teki tiivistä yhteistyötä muun muassa Helsingin yliopiston kanssa turkiseläimillä esiintyvien sairauksien selvittämiseksi ja tautidiagnostiikan kehittämiseksi.

Lisäksi turkistutkimukselle pitkään odotettu tutkimustietokanta saatiin valmiiksi vuonna 2017. Tietokanta on osa ProFurin jäsensivustoa ja sinne on ladattu tuhansia turkiselinkeinosta tehtyjä tutkimusraportteja Suomesta ja maailmalta. Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen tuotantotiloilla ja uusi tutkimus mahdollistavat turkiselinkeinon kehityksen, kilpailukyvyn ja menestymisen. 

Lue lisää täältä.